Ruskeasuon ratsastushallin eli Olympiamaneesin rakentaminen alkoi 1930-luvun lopussa, kun Suomen piti saada 1940 kesäolympialaiset järjestettäväkseen. Kesäolympialaisiin osallistuvat hevoset tulivat talleille 1952, kun kisat viimein pidettiin Helsingissä. Nykyään maneesin viereisillä hevostalleilla toimii Suomen vanhin ratsastuskoulu Keskustalli. Siellä asuvat myös Helsingin ainoat poliisihevoset.
Pääkuvassa näkyvä Maunulan ulkoilumaja on rakennettu vuonna 1914. Majaa ovat käyttäneet suojeluskunnat ja Suomen Metsäyhdistys. Ympäristöä käytettiin ampumaharjoituksiin olympialaisten aikaan 1952, ja aina 1960-luvun alkuun asti. Ampumaradat ovat metsittyneet, mutta jäänteitä löytyy sekä majan itä- että pohjoispuolelta. Nykyään Majassa toimii Helsingin Ladun vuodesta 1960 pitämä kahvila ja lenkkisauna.
Venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana rakennuttamia maalinnoituksia on monin paikoin ympäri Keskuspuistoa. Ne kuuluvat Helsingin ympärille 1914–1918 rakennettuun linnoitusketjuun, joka oli osa Venäjän pääkaupunkia, Pietaria, suojaavaa puolustusjärjestelmää. Venäjä oli sodassa Saksan kanssa, ja linnoitusketju rakennettiin siltä varalta, että saksalaiset yrittäisivät hyökätä Pietariin Suomen kautta. Linnoitukset on luettu vuodesta 1971 lähtien kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ja siten muinaismuistolain suojaamiksi.
Pohjoisessa Keskuspuisto laajenee Haltialan kartanon vanhoihin metsiin ja pelloille. Niskalan arboretum eli puulajipuisto on Tuomarinkylän kartanon isännän Jacob Kavaleffin vuonna 1905 perustama eksoottisten puuvartisten kasvien kokoelma. Vantaanjokilaaksoa myötäilee Kuninkaantammentie, joka on 1500-luvulta peräisin oleva kulkureitti Helsingin pitäjän kirkolle. Myös Vantaanjoki oli tärkeä kulkureitti aikoinaan sisämaan ja rannikon välillä.
Ruskeasuon liikuntapuiston hiihtokilpailut 1950, taustalla Ruskeasuon tallit ja Ruskeasuon urheiluhalli, kuva Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja tuntematon.