Uutelan alueella on ollut asutusta jo 1600-luvulla. Rannoille rakennettiin useita arvohuviloita kuten Selim A. Lindqvistin suunnittelema Villa Meriharju ja arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema Villa Vuosanta 1800-luvun lopulla. Villa Meriharjun ja Villa Vuosannan puutarhoilla on merkittävä puutarhahistoriallinen arvo.
Skatan tila keskellä Uutelaa on kruununtila 1700-luvulta. Tilan omisti valtio, mutta se periytyi sukupolvelta toiselle. Käyttäjä maksoi tilastaan veroa. Skatan perintötila liitettiin Vuosaaren kartanoon 1800-luvun lopussa. Nykyinen päärakennus on 1800-luvulta. Muusta vanhasta rakennuskannasta on jäljellä kivinavetta, hirsiaitta ja kaksi vajaa.
Suomen vanhin ratsastuskoulu Keskustalli toimi Skatan tilalla 1950-luvun puolivälistä 1970-luvulle. Tuolloin laitumilla kirmasi hevoslauma ja kesäleireillä moni helsinkiläisnuori opetteli ratsastusta. Hevosten kanssa käytiin myös meressä polskuttelemassa.
Taiteilija Miina Äkkijyrkkä ja hänen kyyttönsä eli alkuperäisrotuinen karja asuivat Skatan tilalla 1996–2010. Vuosina 2011–13 tilaa käytti ratsastusterapiaan Suomen Setlementtisäätiö. Vuonna 2017 tilalla käynnistyi Sininauhaliiton Vihreä Veräjä – hyvinvointia luonnosta -toiminta. Tilalla on kota, jonka tulisija on retkeilijöiden käytössä viikonloppuisin.
Viaporin merilinnoitusta vahvistettiin 1860-luvulta alkaen ottamalla lähes kaikki Helsingin edustan isot saaret sotilaskäyttöön. Ensimmäisen maailmansodan aikaan linnoitteita rakennettiin paljon lisää. Skatanniemen keskellä on venäläisten vuonna 1917 rakennuttama tykkibunkkeri. Linnoitus on ainoa mantereella sijaitseva meririntaman tukikohta.
Neljää tykkiä ei koskaan ehditty asentaa paikoilleen vaan ne jäivät rannalle makaamaan. Patterin luodepuolella rannassa oli laituri tarvikkeiden kuljetukseen, betonitehdas ja parakki parille sadalle työmiehelle. Tykkipatterin piti puolustaa Helsinkiä itäsuunnasta mereltä tulevaa hyökkäystä vastaan. Patterin keskiosa on purettu pois tonteille kulkevan tien alta, muuten rakennelma on melko hyvin säilynyt.
Långviken eli Pitkälahti Skatanniemen vieressä, 1900-luvun alku. Kuva Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja tuntematon.