citynature.eu

Pääskülan räme

Suo keskellä kaupunkia

Pääsküla, kuva: Tallinna Keskkonnaamet
Pääskülan räme on syntynyt jääkauden lopussa irtojäätörmästä ja siitä syntyneestä hietikoiden takaisesta järvestä. Turvekerroksen paksuus on nykyään keskimäärin 2,5 metriä. Rämeeseen on 1800-luvulta alkaen kaivettu kuivatusojia, kun suon tilalle tehtiin niittyjä.

Jopa Pääskülan rämeessä on jälkiä Pietari Suuren merilinnoitukseen liittyvistä rakennustöistä, kun rämeen halki rakennettiin 1913–1918 itä-länsisuuntainen patotie. Patotie yhdisti idässä Männikun ammusvarastot rämeen länsireunalla sijaitsevaan linnoitukseen. 1900-luvun alkupuolella rämettä kuivattiin turveteollisuutta varten, joka käsitti noin 10 hehtaaria rämeen luoteisnurkasta.

Turpeen kaivaminen lopetettiin 1950-luvulla, minkä jälkeen sinne alettiin viedä jätettä. Pääskülän virallinen kaatopaikka avattiin vuonna 1974. Jätteiden kuljetus lopetettiin vuonna 2003 ja kaatopaikka suljettiin lopullisesti vuonna 2007.

Vuonna 2002 Pääskülan rämeellä oli suuri tulipalo, jonka jäljet ovat edelleen nähtävissä. Viheralueen koon ja suuren luonnon monimuotoisuuden vuoksi Pääskülan rämeelle perustettiin suojelualue vuonna 2013.

Menu
Map