citynature.eu

Kallahdenniemi

Harjuinen niemi ja vedenalainen särkkä

Kallahdenharju 1910, kuva Helsingin kaupunginmuseo, Harald Svanström.
Kallahdenniemellä näkee, kuinka maaperämme peruspiirteet ovat yli 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden muokkaamat.

Kallahdenharju on Helsingin komein harju. Se on muodostunut jääkauden lopussa mannerjään reunaan jäätikköjoen uomaan ja suuhun kerrostuneesta hiekasta ja sorasta. Kallahdenniemen tyvellä harjumuodostelma on kapea harjuselänne, joka sen jälkeen levenee ja jatkuu vedenalaisena laajana hiekkamatalikkona ja nousee useina hiekkasaarina merellä.

Vesialueet Kallahdenniemen ympärillä ovat laajoja matalikoita, joiden hiekkasärkät paljastuvat kun merivesi on alhaalla. Alava Kallahdenniemi on oiva paikka katsella erikoisen korkeita kuin erikoisen mataliakin merivedenkorkeuksia. Hiekkamaana Kallahti on helsinkiläisittäin erikoista, karua valoisaa mäntymetsää.

Kallahdenharju on rauhoitettu jo 1970-luvulla. Toinen Kallahdenniemen luonnonsuojelualueista on uimarannan vieressä oleva iso merenrantaniitty. Se on rauhoitettu arvokkaana kasvikohteena. Kallahdenharju, rantaniitty ja niemeä ympäröivä vesialue ovat mukana Natura 2000 -ohjelmassa. Helsingin toinen harju on Laajasalon Tahvonlahden harju, joka jatkuu hiekkaisena Santahaminana, sen Saharana ja Rivierana.

Kallahdenniemen kärjessä oli 1800-luvulla kalastajamökki. Sen vuokrasi 1871 kesäasunnokseen estetiikan ja kirjallisuuden professori Carl Gustav Estlander (1834–1910). Professori Estlanderin tyttärenpoika arkkitehti Sven Kuhlefelt (1892–1980) osti koko Kuningattaren, eli Kallahdenniemen kärjen, joka oli aluperin saari, 1921, kun 50 vuoden vuokra-aika meni umpeen. Hän rakennutti siellä nykyisin olevan huvilan 1920-luvun alussa. Villiintyneen puutarhan jäljiltä paikalla kasvaa edelleen tammia ja lehmuksia sekä posliinihyasinttejä.

Kuningattareen kuljettiin höyrylaivalla, jonka laituri oli viereisessä Voirasia-saaressa. Sieltä rantauduttiin soutuveneellä Kuningattareen. Ennen sotaa Kuhlefeltit ostivat kannaksen, joka yhdistää Kuningattaren Kallahdenniemeen. Kannakselle rakennettiin pengertie.

Vuonna 1967 paikka myytiin Helsingin kaupungille. Ammatti-instituutti oli huvilassa vuokralaisena vuodesta 1994 alkaen. Paikka on ollut tyhjillään vuodesta 2012 lähtien.  

Kaksi naista ja kaksi koiraa kävelemässä Kallahdenharjulla 1935. Kuvaaja tuntematon, Helsingin kaupunginmuseo.

Kaksi naista ja kaksi koiraa kävelemässä Kallahdenharjulla 1935, kuva Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja tuntematon.

 

Menu
Map