Saaren luonto on lajistoltaan hyvin monimuotoinen, erityisesti kasvilajeja on runsaasti saaren kokoon suhteutettuna, ja linnusto edustaa hyvin saaristolinnustoa. Saaren eteläkärjen köydellä eristetyllä suojelualueella pesii uhanalainen selkälokki yhdessä muiden lokkien, tiirojen ja kahlaajien kanssa. Koko saari on haahkojen, lokkien ja erityisesti lukuisten valkoposkihanhien pesimäaluetta.

Pesintäaikaan saarella liikkuvan on syytä välttää liian läheistä kontaktia muniaan ja poikasiaan ärhäkästi puolustaviin valkoposkihanhiin ja kalalokkeihin. Toisaalta retkeilijä voi päästä näkemään, ehkä elämänsä ensimmäistä kertaa, kuinka linnunpoikanen kuoriutuu munasta. Saari on erinomainen paikka myös sammakoiden, etenkin rupikonnien tarkkailuun.

Saarella vuorottelevat monenlaiset kasvuympäristöt, kuten tervaleppälehto, rantaniityt, kuivat kalliokedot ja soistuneet kalliolammet. Lajit kasvupaikoille ovat tulleet tuulen, meren, lintujen sekä ihmisten mukana aina Venäjän aroilta saakka. Venäläistulokkaita ovat esimerkiksi ukonpalko ja harmio.

“Meri pitää kokea itse, jotta sitä voi ymmärtää, rakastaa ja suojella. On aivan eri asia löytää katkarapu haavista ja ihmetellä sen läpikuultavuutta kuin nähdä siitä pelkkä kuva.”

Kaisa Pajanen, tiimipäällikkö, Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut, Harakan luontokeskus

Harakan luontokeskus on avoinna kaikille toukokuun alusta syyskuun loppuun. Kesäisin saaressa järjestetään runsaasti tapahtumia ja retkiä. Harakassa toimii myös luontokoulu Helsingin kouluille, ja päivähoitoryhmille järjestetään saariseikkailuja. Itsenäisesti saareen voi tutustua luontopolulla, joka antaa yleiskatsauksen saaren luonnosta ja historiasta.

Hyvin kauas historiaan vie rantakallion tarkastelu. Akvaariovajan takaa kalliosta löytyy tyynylaavarakennetta, joka on syntynyt 1900 miljoonaa vuotta sitten paikalla olleiden tulivuorten purkautuessa. Aiheeseen voi perehtyä reiteistä löytyvällä geopolulla.

Tutustu Harakan saareen alla olevalla 360° -videolla tai painamalla tästä.