Venäjän vallan aikana 1800-luvulla Harakan saarelle rakennettiin meripuolustukseksi tykistöpattereita ja kasematteja. Kasematit olivat varastoja, joissa säilytettiin ammukset ja ruutisäkit omissa pinoissaan. Patterit ja kasematit ovat hyvin säilyneitä.
Venäläisaikaisista rakennuksista jäljellä on jääkellari, sekä kolme puurakennusta: upseerien talo, kasarmi ja lennätinrakennus. Ensimmäiset sotatoimet Harakassa olivat Suomen sodan lopussa 1808, kun venäläiset pommittivat sieltä Viaporia eli Suomenlinnaa.
Suurin rakennus saaressa on Oiva Kallion suunnittelema 1929 valmistunut puolustusvoimien kemiallinen koelaitos. Laboratorion toiminta päättyi vuonna 1988 ja talo muutettiin taiteilijataloksi Harakan saaren siirryttyä Helsingin kaupungin hallintaan. Taiteilijatalossa on nykyään työtilat noin 30 taiteilijalle.
Matonpesijättäriä Kaivopuiston rannassa, taustalla Harakan saari vuonna 1910. Kuva Helsingin kaupunginmuseo, Ivan Timiriasew.