Virossa lakkaa voi tavata paikoittain laajoillakin alueilla. Lakka kasvaa rämeellä, siirtosuolla ja suometsässä; yleensä yhdessä männyn ja turvesammaleen kanssa ja ravinneaineköyhissä paikoissa.
Varsi on pysty; siihen kiinnittyy yleensä 2–4 pyöreän-/munuaisenmuotoista 5–7-osaista kevyesti taitettua tummanvihreää lehteä. Kukissa on 4–6 valkoista terälehteä. Joka varressa on yksi kukka.
Vaikka lakan hedelmää sanotaan marjaksi, se on itse asiassa luumarja. Luumarja saattaa koostua 5–25 “jyvästä”, joista jokaisen sisällä on siemen. Pyöreä hedelmä on alkuun kova ja punainen, kypsyessään se muuttuu keltaiseksi ja pehmenee. Lakan hedelmä on aromaattinen ja maukas. Se sisältää sokereita, sitruunahappoa ja C-vitamiinia. Hedelmät sisältävät myös bentsoehappoa, joka on luonnollinen säilöntäaine ja antaa hedelmille hyvän säilyvyyden. Tuoreilla marjoilla on hapan maku. Ylikypsät marjat muuttuvat kermaisiksi ja niiden maku muistuttaa jogurttia.
Kansanlääketieteessä kasvin hedelmää ja koko kasvia on käytetty yskän, keuhkotaudin, reuman, kihdin, virtsarakon ja sydänsairauksien hoitoon. Merimiehet ja pohjoiset kansat ovat käyttäneet lakkaa keripukin (C-vitamiini puutteesta johtuva sairaus) ehkäisemiseen.