Rantakäärmeellä on useita alalajeja. Ne poikkeavat toisistaan värityksen ja ruumiinrakenteen osalta. Rantakäärmeiden perusvärinä ovat erilaiset harmaan sävyt, Virossa ne ovat yleensä tummanharmaita tai ruskeita. Harvoin tavataan osittain tai kokonaan mustia rantakäärmeitä. Virossa näkee täysin mustia rantakäärmeitä Saarenmaalla.
Rantakäärmeen huomattavin tunnus on vaaleat läikät pään molemmin puolin. Nuo läikät ovat yleensä keltaisia, mutta saattavat olla myös oransseja, harmahtavia tai valkoisia. Naaraan pituus voi Virossa ulottua 150 senttimetriin, keskimääräinen pituus on 100 cm.
Rantakäärmeet käyttävät ravinnokseen pääasiassa sammakkoja, rupikonnia ja kaloja. Niiden ruokalistalle kuuluvat ovat myös sisiliskot ja hiiret, joskus jopa linnunpoikaset.
Kuten muillakin käärmeillä, ja toisin kuin sisiliskoilla, on rantakäärmeen kallon luut yhdistetty toisiinsa liikkuvasti, minkä vuoksi se voi nielaista päätään suurempia saaliseläimiä. Rantakäärme syö vain eläviä saaliita. Nuoret rantakäärmeet syövät nuijapäitä, kastematoja ja pieniä kaloja.
Rantakäärme viihtyy pääasiassa kosteilla alueilla. Usein se viihtyy puutarhoissa ja saattaa tunkeutua myös rakennuksiin. Rantakäärmeet piiloutuvat puunjuurien alle, kivikasoihin, jyrsijöiden koloihin tai lantakasoihin, mutta voivat tehdä myös itse käytäviä metsiin.
Rantakäärmeen vihollisia ovat lumikot, näädät ja muut petoeläimet, kattohaikarat ja käärmekotkat sekä muut petolinnut, siilit ja kissat.
Rantakäärme on hyvin arka. Uhattuna tai häirittynä se pakenee nopeasti ja hiljaisesti veteen tai piilopaikkaan. Jos se ei ehdi paeta, se sihisee, lyö päällään tai esittää kuollutta. Rantakäärmeet purevat ihmisiä hyvin harvoin. Rantakäärme vain iskee ihmistä päällään. Rantakäärme kuuluu suojelukohteiden III kategoriaan (virolainen luokitus).