citynature.eu

Kanerva

Calluna vulgaris

Kanerva, kuva: Teemu Saloriutta
Menu
Map
Kanerva kasvaa valoisilla nummilla, nummimetsissä ja rämeillä. Se viihtyy nummilla, kanagsmetsissä ja soilla. Kanerva selviytyy suhteellisen hyvin metsäpaloista ja on yksi ensimmäisistä kasveista, jotka versoo palaneessa maassa.

Kanervat kasvavat ryhmissä, kasvupaikassa koko maanpinta on tiheästi kanervan peittämä ja mikä saattaa tehdä kanervan kasvupaikaikoilla kulkemisen vaikeaksi.

Kanerva kasvaa 20–50 cm korkuiseksi. Varressa on useita päävarresta haaroittuvia oksia. Kukat ovat vaaleanpunertavia tai vaaleanvioletteja ja ne kasvavat nelittäin kerääntyneenä terttumaisiin haaroihin yläversojen lehtien läheisyyteen.

Kanervan hedelmä on munanmuotoinen matalilla karvoilla päällystetty kota, jossa on pieniä pyöreitä siemeniä. Siemenet kypsyvät syyskuussa. Yhdessä kanervaryhmässä saattaa kypsyä jopa 90 000 siementä.

Kanervaa on käytetty lääkekasvina erityisesti teen muodossa. Kanervalla on rauhoittava ja unta edistävä vaikutus. Perinteisesti sitä on käytetty myös reuman ja munuais- ja sappikivitaudin hoitamiseen. Kanerva on erinomainen hunajakasvi. Kanervahunajalla on hieman kirpeä maku. Kanerva on Norjan kansalliskukka.