Vanhankaupunginlahden maisemaa hallitsevat laajat järviruokokasvustot (Phragmites australis). Monivuotisesta juurakosta keväisin nousevat korret voivat olla samaa geneettistä yksilöä laajalla alueella.
Ruokokorret muodostavat suuria määriä kasvijätettä, josta muodostuu turvetta. Lahden itäpuoli on saanut nimen Ryönälahti ajelehtivan ruokojätteen mukaan.
Aikaisemmin järviruokoa käytettiin eläinten rehuna. Helsingin kaupunki myi oikeuksia niittää ruokoa. Järviruokokasvustot eivät sata vuotta sitten olleet niin laajoja ja vahvoja kuin nyt. Järviruoko on runsastunut veden rehevöitymisen myötä. Sitä on hävitetty tarkoituksellisesti suojelualueelta, kun merenrantaniittyjä on ennallistettu.
Järviruokokasvustoissa elävät linnut ovat menestyneet; ryti- ja rastaskerttunen, ruskosuohaukka ja viiksitimali ovat järviruokokasvustojen lajeja, jotka ovat voimakkaasti levittäytymässä edelleen. Myös metsäkauriit ja korsissa kiipeilevät vaivaishiiret elävät järviruokokasvustojen suojassa.