Tämä näkyy molempien lajien nykyisten kasvupaikkojen sijoittumisena Krimin sodan aikaisille vallituksille. Harmiota kasvaa siis Harakan saarella, Vallisaaressa ja Lauttasaaren linnoitusvalleilla.
Kuva Marianne Saviaho.
Kasvin suomalainen nimi viitannee lehtien harmahtavaan väriin eikä suinkaan siihen, että kasvista olisi jotakin harmia. Harmio (Berteroa incana) on saapunut Suomeen samaan aikaan ja samalla tavoin kuin ukonpalko 1800-luvulla Venäjältä tuodun siemen- ja leipäviljan seassa sekä venäläisten sotilaiden hevosille tarkoitetun rehuheinän ja -viljan mukana.