Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas)
Mikä oli tuo pieni porhaltaja, jonka siivissä välähti oranssia? Jos näit sen kalliokedolla tai muulla kuivalla ja lämpimällä paikalla, se oli varmaankin pikkukultasiipi.
Kun pikkukultasiipi laskeutuu kalliolle, sitä voi olla vaikea huomata, koska se laittaa siipensä usein yhteen ja näkyville jää pääasiassa takasiipien harmaa alapinta. Kun perhonen levittää siipiään, katsoja pääsee ihailemaan niiden välkehtivän oransseja laikkuja. Joillain yksilöillä takasiiven ulko-osasta erottuu myös sinisten täplien rivistö.
Kultasiiville epätyypillisesti sukupuolet ovat yhtä koreita – useimpien kultasiipilajien naaraissa on ruskeaa väriä enemmän kuin koiraassa. Pikkukultasiipi ei paljoa vaadi: auringonpaahdetta, vähän kukkia perhoselle ja ahosuolaheinää (Rumex acetosella) toukalle. Helsingin edustan saarilla on tällaisia elinpaikkoja yllin kyllin. Mikään etelän ihme laji ei ole, sillä se on levinnyt Lapin tuntureille ja jopa Grönlantiin saakka.