Kirjaa lähiympäristösi luontohavaintoja ryhmäsi kanssa iNaturalist-sovelluksen avulla

Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jonka toteuttavat pääasiassa tavalliset
ihmiset esimerkiksi keräämällä tai analysoimalla tietoa.

iNaturalist on luontoharrastajien globaali verkkoyhteisö, joka mahdollistaa yhteisön verkostoitumisen ja lajihavaintojen jakamisen. Suomessa iNaturalist-verkkoalustalle kirjatut havainnot tallentuvat Laji.fi-portaaliin tutkijoiden ja kenen tahansa muun hyödynnettäviksi.

iNaturalist-sovellus on Kalifornian tiedeakatemian ja National Geographic Societyn kehittämä kansainvälinen palvelu, johon voi kirjata luontohavaintoja.

Miten hyödynnän iNaturalist-sovellusta opetuksessa?

Voitte kerätä ryhmän kanssa yhdessä tietyn lähialueen lajihavaintoja tai keskittyä vain tietyn lajin havainnoimiseen iNaturalist-mobiilisovelluksen avulla. Voitte samalla seurata, mitä lajihavaintoja valitsemaltanne alueelta jo löytyy muiden iNaturalist-verkostossa mukana olevien havainnoista.

Saat vinkkejä opetuksesi tueksi opettajan oppaasta ja iNaturalist-sivun vinkeistä opettajalle.

Alla olevan opasvideon avulla opit käyttämään iNaturalist Suomea ja pääset mukaan tekemään kansalaistiedettä luontohavainnoillasi. Laita äänet päälle laitteessasi ja skrollaa tarvittaessa videon ruutu sopivan kokoiseksi ikkunaasi.

Voit analysoida ryhmäsi kanssa myös rannoille ajautuvia roskia alla olevan englannin kielisen oppaan avulla.

Citizen science programme for schools to study marine litter on beaches

Vanhankaupunginlahden ilmiöoppimisrastit peruskoululaisille ja lukiolaisille

Ilmiöoppimisrasteja voi käyttää ilmiöoppisen apuna tai vaikka teemapäivän ohjelmana.

Rasteilla esitetyt kysymykset on tarkoitettu opastamaan alkuun ja helpottamaan ilmiön lähestymistä. Niitä ei tarvitse noudattaa sellaisenaan tai pelkästään, vaan jokainen ryhmä tai oppilas voi muovata omanlaisensa toteutustavan, kuten ilmiöoppimisen luonteeseen kuuluu.

1. Käytännön syistä lähtevät vaihtoehdot opettajalle polun toteutukseen:

“Luokan on pysyttävä yhden opettajan valvovan silmän alla.” – Kannattaa valita vain yksi ilmiöistä, jota jokainen ryhmä tutkii.

“Luokan on pysyttävä yhden opettajan valvovan silmän alla, mutta luokka on rauhallinen ja hyvin käyttäytyvä.” – Yhden ilmiön sijasta voi harkita kahden lähellä toisiaan sijaitsevan ilmiön valitsemista, jolloin opettajalla säilyy näköyhteys molemmille rasteille. Tällaisia pareja voisivat olla Helsingfors ja Kalastus; Viikin linnusto (Pornaistenniemen lintutorni) ja Vanhankaupunginlahden vanhat synnit; Viikin linnusto (Lammassaaren lintutorni) ja Luonnonhoito.

“Mukaan lähtee useita opettajia.” – Tällöin ilmiöitä, joita on kuusi erilaista, voidaan valita yhtä monta kuin valvovia opettajia.

2. Ilmiö/ilmiöt kannattaa valita jo koulussa etukäteen. Sivustoon ja ilmiöön kannattaa tutustua jo koulussa ennen paikan päälle menoa. Lopullinen työstö tehdään retken jälkeen koulussa.

3. Kartalle mustalla merkityssä aloituspisteessä luetellaan ilmiövaihtoehdot ja niitä vastaavat värikoodit:

Helsingfors (merkitty kartalle vaakunansinisellä)

Kalastus (merkitty kartalle kesänkeltaisella)

Viikin linnusto (merkitty kartalle metronoranssilla) Huom. samansisältöinen rasti molemmilla lintutorneilla eli Pornaistenniemen lintutornilla ja Lammassaaren lintutornilla.

Merenpinta muuttuvassa ilmastossa (merkitty kartalle bussinsinisellä eli tummansinisellä)

Vanhankaupunginlahden vanhat synnit (merkitty kartalle tiilenpunaisella)

Luonnonhoito (merkitty kartalle spåranvihreällä)

4. Alle on koottu rasteittain vinkkejä ja nettilinkkejä opettajan avuksi.

Helsingfors

• Miksi luulet kuningas Kustaa Vaasan halunneen perustaa Helsingin juuri tälle paikalle keskiajalla vuonna 1550? Opevinkit: Miten keskiajalla liikuttiin pitkät matkat? Mitä pidettiin arvokkaana ravintona? Miten asuinpaikkoja suojattiin?
• Sata vuotta myöhemmin 1640 Helsingin keskusta päätettiin muuttaa nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan tienoille. Saaren kierrettyänne pohtikaa käytännön syitä päätökseen. Opevinkit: Ruotsi eli tuolloin suurvalta-aikaa ja valtiolla oli suuri laivasto sodankäyntejä varten. Suuret purjelaivat ja Vantaanjoen suu karikkoisessa Vanhankaupunginlahden pohjukassa ei ollut hyvä yhtälö. Keväällä joki saattoi käyttäytyä myös uhkaavasti – mitenköhän?
• Tekniikan museossa sijaitsee Voimalamuseo
• Pato haittaa useiden kalalajien vaellusta Vantaanjokeen, toisaalta padon purkaminen tuhoaisi 1800-luvun lopulta säilynyttä teollisuusperintöä. Ota selvää vaihtoehdoista, joita padon kohtaloksi on esitetty. Onko kaupunki jo päättänyt miten toimia? Opevinkki: Selvitys Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamisen oikeudellisista edellytyksistä, Vanhankaupunginkosken pato jää toistaiseksi pystyyn Helsingissä – itäistä kalatietä kunnostetaan (Ylen uutinen 10.1.2017)
• Etsi Helsinkikuvia.fi-palvelusta vanha valokuva Vanhankaupunginkoskesta. Ota itse valokuva mahdollisimman samasta paikasta. Opevinkki: Ennen ja nyt -valokuvista voi koota hienon näyttelyn.

Kalastus

• Mitkä olivat mahdolliset kalastustavat tällä paikalla entisaikaan ja mitä saalista saatiin? Opevinkki: Kalastuksen historiaa (Kalastusmuseo)

• Tämän päivän kalastustavat ja saaliit. Selvitä myös kalastuslupakäytäntö. Opevinkit: Itämeren alueen kalavarojen riittävyys alueen asukkaille (WWF:n selvitys), Kalastusinfo (ent. Meri-info) tekniikan museon vieressä, ahven.net ja Helsingin kaupungin nettisivut
• Kalastuksen valvonta Helsingissä; miten valvotaan ja miksi valvotaan? Opevinkki: Helsingin kaupungin nettisivut
• Luonnonvarojen kestävän käytön periaate ja kalastus? Itämeren alueen kalavarojen riittävyys alueen asukkaille (WWF:n selvitys), Kestävä kalastus (WWF), Kalat- Maa- ja metsätalousministeriö
• Menkää ongelle Opevinkki: kysy jo etukäteen onkia ja ohjausta kalastusinfosta. Saaliskalat tunnistetaan ja valokuvataan. Kuvien pohjalta voidaan tehdä lopullinen lajimääritys ja piirtää/maalata kuva kalasta. Kalat voi valmistaa ruuaksi kotitaloustunnilla tai preparoidaan biologian/kemian tunnilla. Kalojen iänmäärityksen voi tehdä suomuista.

• Ympäristökemikaalien ja mikromuovien kertyminen kaloihin; voiko kaikkia Vanhankaupunginlahden kaloja syödä (kalan syöntisuositukset: www.evira.fi)

Viikin linnusto

Opevinkki: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015–2024 (tästä löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja vastauksia moneen kysymykseen)

• Minkä luulet tällaisella alueella miellyttävän vesilintuja ja kahlaajia? Entä pienempiä varpuslintuja? Mitä lintuja voitte nähdä tai kuulla juuri nyt? Opevinkit: Tämän sivuston Vanhankaupunginlahden lajit -sivulla esitellään monta alueella tavattavaa lintulajia. Lammassaareen lähtevän pitkospolun vieressä olevassa Ruovikon kätköissä elää monimuotoinen lajisto -taulussa kerrotaan ruovikosta ja sen lajeista.
• Viikin ensimmäisenä lintututkijana 1800-luvulla voidaan pitää Magnus von Wrightiä. Kuka hän mahtoi olla? Opevinkki: Helsingin kaupunginmuseon Finnassa voi katsella 100 Magnus von Wrightin maalaamaa kuvaa.

Merenpinta muuttuvassa ilmastossa

*Huom* Paalussa ei ole mitta-asteikkoa vielä

Opevinkit: Merivedenkorkeuden voi tarkistaa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta, Helsingin kaupungin tulvaohje www.hel.fi/tulvaohje

Vanhankaupunginlahden vanhat synnit

• Mikä oli Vantaanjoen merkitys kaupungille? Opevinkki: Asutusta, maanviljelystä, teollisuutta, maa- ja vesiliikenneyhteyksiä. Alueella toimi satama, ja sinne tuotiin täytemaata. Alue on ollut siis monenlaisessa käytössä. Kun kaupunki siirtyi muualle, alue oli osin jopa joutomaana/kaatopaikkana. Joesta on otettu myös juomavettä – jokiveden laatu? HSY.fi
• Varsinkin 1900-luvulla alue on kärsinyt monenlaisista haitoista. Miettikää mitkä ovat keskeisiä tekijöitä alueen maaperän ja merenalaisen pohjasedimentin pilaantumisessa? Opevinkki: maanviljelys, jokiveden mukana tulleet jätevedet, kaupungin tuottamat jätevedet, teollisuus, kaatopaikkatoiminta ja jätteiden poltto, kaatopaikka tuhkalle, jätemaa. Lisäksi merenpohjan tilaan vaikuttavat Vantaanjoen vesien mukana tulleet haitalliset aineet ajalta ennen kuin jätevesiä puhdistettiin kunnolla.

Opevinkki: Joutomaille kertyi kaikenlaista roskaa, jätemaata ja tuhkaa – alue toimi kaatopaikkana. Alueella oli verstaita ja varastoja. Tämä näkyy muun muassa raskasmetalleina, runsaina ravinteina ja haitallisina orgaanisina yhdisteinä. Maaperä pitää tutkia, tarvittaessa pilaantunut maaperä poistaa ja tuoda puhdasta pintamaata tilalle.

Luonnonhoito

Natura 2000 -alueille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmia alueiden suojeluarvojen turvaamiseksi. Vastausten etsintä kannattaa aloittaa Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelmasta, ja täydentää tietoja sen jälkeen muista lähteistä.

Opevinkki: Vieraslajit.fi

Lisämateriaalit:

Kosteikkokortit

Instagram: #harakanluontokeskus, #kallahdenniemi, #keskuspuisto, #lauttasaari, #mustavuorihelsinki, #pihlajasaari, #seurasaari, #uutela, #vallisaari, #vanhankaupunginlahti